:): Kikin ja Tarmon kanssa metsälenkillä :)

Tänään aamulla kauniissa kevätsäässä päätin lähteä Kikin ja Tarmon kanssa tallustamaan lenkille. En suunnitellut matkaa kovinkaan paljoa etukäteen, lähdimme vain kävelemään johonkin suuntaan. Kiki tietysti käyttäytyi hihnassa mallikelpoisesti, mutta suureksi ihmeekseni Taamis käyttäytyi myös! :) Se ei vetänyt, jumittanut tai riehunut ollenkaan. Pentu tallusti erittäin mallikelpoisesti. Pysähdyimme aina ennen suojatietä, ja ylitimme aina tien yhdessä niin ettei autoja ollut tulossa.

Suuntasimme läheiseen metsään, Jagsterin innostamana. ;) Katiskasta poimittua:

Liikunta ei riko. Liikunta parantaa. Koira on fyysinen eläin, enemmän kuin ihmiset. Koira on siitä mukava eläin, että useimmiten se hoitaa liikkumisensa vaikka omistaja olisikin rapakuntoinen, joka ei rasituksesta paljoa piittaa – koiralle on vain annettava tilaisuus. Kun koiralle annetaan mahdollisuus toteuttaa fyysisyyttään – liikkua riittävästi ja vaikeissakin maastoissa (koirapuistot pitäisi räjäyttää, polttaa ja raamatullisesti kyntää suolalla), niin se ei paljoa tarvitse nivelruokia. Fyysinen kunto sopusuhtaisen painon kanssa huolehtii siitä, että paikat pysyvät kunnossa.

Niinpä päästin koirat juoksemaan metsään vapaana, ja nehän juoksivat! Tarmo lähinnä seuraili Kikin perässä ja otti pieniä spurtteja. Kiki kaarteli laajemmallakin alueella. Missään välissä pentu ei vaikuttanut väsyneeltä. Mainitsemisen arvoinen asia lenkiltä on, että pentukoira hoiti hienosti asiansa metsään! Se ei ennen ollut kertaakaan tehnyt tarpeitaan muualle kuin pihaan, eli hieno edistysaskel tässä. :)

Kun olimme jo lähdössä takaisin törmäsimme erääseen dobermanninarttuun metsänreunassa. Päästin Kikin riehumaan sen kanssa ja juttelin mukavia dobberin omistajan kanssa joka lässytti Tarmolle. :') Paluumatka sujui hienosti, Taamis oli reipas hienosti loppuun asti. Muuta kerrottavaa minulla ei lenkistä olekaan, mutta tässä vielä muutama kuva: