Isän kanssa vierailulla

Kävimme tänään isän kanssa katsomassa Tarmoa. Kerkesimme olla paikan päällä valitettavasti vain noin tunnin. Isä ei ennen ollut nähnyt Taukkia. Kuten olettaa saattaa, hän ihastui heti pentuun ikihyviksi. Isä totesi osuvasti pennusta, että se on pikkuvanha. Sitä se tosiaan on! Tarmo vaikuttaa paljon fiksummalta kuin sen ikäisen pennun olettaisi olevan. Toki se saa vielä pentumaisia hepuleita ja on muutenkin ihan vauva vielä, mutta välillä se vaikuttaa oikein erityisen fiksulta.

niiiin varmasti tuleva opas <3

Tarmon yksinolo sujuu tällä hetkellä mallikkaasti. Se on ollut pisimmillään yhteen menoon kaksi ja puoli tuntia yksin, mikä on hieno saavutus parin kuukauden ikäiseltä pennulta. Taukki ei ollut tuhonnut mitään tavaraa, ja omistajan palatessa kotiin se oli ollut sikeästi nukkumassa. Pissat pentu oli osannut hienosti tehdä paperille. Erittäin lupaavaa :)

hyvät unenlahjat on hieno juttu!

Autoajelullekin pentu oli päässyt. Vielä se ei ole mikään suuri autoilun fani, mutta matkanteko oli kuitenkin onnistunut. En epäile hetkeäkään etteikö Tarmo oppisi nauttimaan autoilusta, aitoon labbistyyliin. Kunhan se vain pääsee riittävän monta kertaa autoon, se varmasti tajuaa ettei siinä ole mitään pelättävää.

piskuinen maantiekiitäjä ;)

Omalla paikallaan Tarmo ei vielä juurikaan oleile, vaan ennemminkin nukkuu siellä missä ihmisetkin. Varmasti kunhan pentu on täysin kotiutunut, se alkaa viihtyä omalla paikallaankin, sen asian kanssa ei ole mitään kiirettä.

Sisäsiisteys alkaa mennä hienosti! Jos Tarmon sen alkaessa pyöriä sen oloisena että sen täytyy päästä tarpeilleen nappaa kainaloonsa ja päästää pihalle, se tekee muutaman minuutin sisällä tarpeensa. Kai tarpeetonta sanoakaan kuinka paljon sitä tästä ylistetään... On ilo huomata että se hiffaa homman jo nyt. Tietenkään se ei vielä ole täysin sisäsiisti eikä esim. pyydä vielä ulos kun se haluaa tehdä tarpeensa, mutta pikku hiljaa.

tuitui se on SULONEN :')

Toimenpiteisiin totuttaminen etenee hyvin. Sunnuntaina leikkasin Tarmon kynnet, joten en tehnyt sitä tänään. Nyt pennun ollessa näin pieni, kynsiä voi leikata kerran viikossa vähän. Tuire Kaimion oppeja soveltaen olen päättänyt muina päivinä tehdä niin, että pitelen pentua aloillaan, ja napautan hellästi jokaista kynttä kerran kynsileikkurilla. Tuon asian kanssa ei ole muuta ongelmaa kuin se, ettei Tarmo meinaa malttaa olla purematta... No, kyllä se siitä. Lelun iskeminen suuhun auttaa vähän, mutta lelu tipahtaa helposti suusta. Treeniä vaan. Pesin myös Taukin hampaat. En sen takia että niihin plakkia olisi vielä muodostumassa, vaan että se hampaidenkin putsaamiseen tottuu jo pienellä iällä. Kampasin sen huolella, siitä se piti ja malttoi seistä purematta oikein nätisti aloillaan.

Kamera oli taas mukana, ja isä halusi toimia tietty mallina: